1.6-8.6.2013 BYSKE / 1.Viikko

Tätä kirjoittaessani on kello paikallista aikaa 03.17 ja pitäisi olla heittämässä, mutta en ole…

Byske joki on Uumajasta hieman pohjoiseen ja Ruotsin varmasti yksi hienoimmista lohi ja meritaimen joista. En ala jokea sen suuremmin esittelemään, mutta on ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista päästä heittämään Byskeä.  Olen henkilökohtaisesti ollut Byskellä vieraillessani joka kerta hyvin onnekas, ja nytkin tämä retki ajoittui aikaan, jolloin kalaa joessa tuli olla ja paljon. Näin ainakin ajattelin, kun katselin joen tilastoja ja veden korkeutta ja sitä kaikkea mitä internet-maailmasta löytyy nykyään ja melkein reaaliajassa.

Kun saavuttiin paikalle oli yhtä kuuma kun Kreikassa viimeksi käydessäni, ihmiset ja koirat polskivat joessa missä normaalisti tähän aikaan kalastetaan ja vesi on korkeintaan 12 asteista.

Lämpömittari näytti +29 ja vesi kun oli mitattu oli lukema + 18. Mielessäni totesin, että oujee. Joka tapauksessa jälleen intoa ja tarmoa täynnä puskimme heti joelle kun vaan mahdollista. Olihan kyseessä lempijoki ja kesän ensimmäinen lohenkalastusviikko.

Päivästä toiseen oli hiljaista ja kuumaa, kaikki siimat ja perhorasiat oli heitetty jo läpi ja alkoi hieman ahdistamaan, kavereista en tiedä…eivät ainakaan ääneen sitä sanoneet. Voidaan selitellä vaikeilla olosuhteilla ja lämmöllä ja muulla, mutta totta on se että ei tällin tälliä yli kuuteen päivään meidän porukasta.

3 kaveria aika tiukkaan piiskaa jokea, koska päivittäinen kalastusaika oli noin 12 tuntia. Totta myös se, että kalan nouseminen jokeen oli katkennut. Tämä lämpöaalto laski veden pintaa ja myös piti sen niin lämpöisenä että lohi ei vaan alkanut kunnolla jokeen nousemaan. Tulee mieleen varmaan kysyä, että onko mitään järkeä koko touhussa?

Ei ole,  jos kalastaa lohta saalismäärän vuoksi. Sehän tässä niin hankalaa onkin, että on hyväksyttävä asioita joihin ei itse pysty vaikuttamaan ja täytyy olla luonnon armoilla. Muuten on varmaan aika nopeasti polttamassa varusteitaan nuotiolla, toki se kävi itsellä myös mielessä.

Mennään kuitenkin tuohon lauantai- iltaan 8.6.2013 takaisin ja siihen, että kavereilla lupa loppui kello 24.00. No, miten voikaan olla että kalaa alkoi näkymään kello 22.00 eteenpäin. En tiedä mitä tapahtui, ilmeisesti kalat kyllästyivät merellä odottamaan ja lähtivät nousemaan jokeen rynnäköllä. Vaikka tolppalaukauksia ei lasketa niin 3 karkuutusta 4 tunnin aikana antoi uutta virtaa koko touhuun. Se miksi en saanut yhtään ylös, on mysteeri jota koitan selvittää mielessäni tälläkin hetkellä. Kaverit sanoivat kun olivat paikalla ensimmäisen kahden kohdalla, että en tehnyt mitään väärin. Luonto vastaan Liimatainen, ketä voi syyttää. Ei muuta kun itseään ja se tuntuu kohtalaisen kovalta kovan työn jälkeen. Tilipäivä ei ole ollut vielä ja toivotaan että se vielä tulee. Luonto kun ei miehellä anna periksi ja tuskin luonto myöskään koskaan taipuu. Siitä ainakin merkkinä se, että vesi nousi hieman ja noista kaloista ei taas näkynyt jälkeäkään.

On tämä vaan hieno harrastus, toivotaan että tulee kalaa ja jos ei tule niin nautitaan kauniista luonnosta.

Kuulostaa korulauseelta, mutta kun ei ole vielä napsahtanut kalaa ylös, miten muuten jaksaa huomenna jatkaa tiukkaa yrittämistä?

Leave a Reply