Author Archives: perhokalastuskoulu

17.8-24.8.2013 GAULA NORJA / ENNÄTYKSET PAUKKUI TAAS!!!

Viime viikon jälkeen toiveet olivat enemmän jälleen kuin kohdallaan, kun aloitettiin kalastaminen Markon, Miksun ja Teemun kanssa. Käytiin innolla paikkoja läpi ja itse sain myös tuoreista tulokkaista hyvin uutta virtaa kalastukseen. Viikko alkoi hiljaisemmissa merkeissä kuin edellinen ja oikeastaan koko viikkoa varjosti, erittäin arat tärpit sekä kalojen karkuutukset. Ilma oli hyvä ja kalastus oli hyvin nautinnollista, kuten yleensä koko lohenkalastus . Keskiviikkona karkuutin aamusta yhden hyvän kalan ja onnistuin saamaan 50cm sekä 94cm Lohet. Viikko oli näillä henkilökohtaisella tasolla pelastettu, mutta vielä illalla karkuutin ison kalan. Gaulan kalajumalat olivat olleet minulle niin suotuisia, että en kehdannut siitä alkaa murjottamaan sen suuremmin. Tultiin perjantaihin ja viimeiselle pätkälle. Välimaan Marko oli heittänyt koko viikon hyvin ahkerasti ja mielestäni oli vaan ajan kysymys koska siellä huuto kuuluu. No, kuului se vihdoinkin! Viimeinen päivä ja siis viimeinen pooli. Kaveri väänsi pitkän aikaa naama punaisena ja lopuksi saatiin rantaan 101cm Gaulan kojamo. Tämä oli Markon ennätyskala ja tiukoista olosuhteista huolimatta sitkeä kalastaja viimein palkittiin. Norja on Hyvä maa ja Gaula hyväjoki, kalastuksen laadukkuus on se mikä painaa paljon puntarissa. Tänne tulen ensi vuonna aivan varmasti ja toivottavasti on edes puolet onnea mukana siitä mitä tänä vuonna. Vielä takaisin Orkalle heittämään muutama lupa ja sen jälkeen on aika vielä kertaalleen vaihtaa maata.

11.8-17.8.2013 GAULA NORJA

Jälleen yksi viikko edessä Norjassa ja hyvin kun oli mennyt tähän asti, niin mieli oli hyvin positiivinen. Maanantaina alkoi vesi nousemaan ja se myös aiheutti sen, että kalat lähtivät hyvin liikkeelle. Veden noustessa sain heti koukkuun 82cm n.5kg kalan ja se pelasti jälleen jo alkaneen viikon ja sai myös hymyn huulille. Kun päivä eteni ja vesi edelleen nousi , paukahti seuraavan kerran ja tällä kertaa hieman kovempaa. Noin 30min väsytys ja vääntö ja rantaan nousi oma kauden ennätys 107cm (12.5kg) hieno kojamo. Joka myös samalla retkellä puri putkiperhoni keskeltä poikki, eli aika lujaa ottaa kala kun on sillä mielellä liikenteessä. Vesi nousi tiistaina hyvin korkealla ja kalastus oli tätä kautta hetken mahdotonta. Kun se alkoi laskemaan onnistuin vielä saamaan keskiviikkona 46cm ja 51cm meritaimenet, joita tänä vuonna tuntuu Gaulalla olevan enemmän kuin paljon. Askel oli kevyt ja hieno viikko alkoi kääntymään loppupuolelleen. Edelleen painotan sitä, että kalastuksen laadukkuus ja mielenrauha ilman jonottamista on tässä vaiheessa kautta kultaakin kalliimpaa. Perjantaina oli aikaisin jokirannassa , heitin aamun hyvin tiukkaan ja taisin hetkeksi torkahtaa laavulle kun alkoi aurinko paistamaan kunnolla. Olen muuten ollut vastaavanlaisessa tilanteessa aikaisemminkin ja se ilma oli juuri pahin mahdollinen. Aurinko paistoi taivaan täydeltä, pilvetön taivas ja ei tuulen virettäkään. Päätin 10.45 aikaan heittää vielä kerran paikan läpi, ja hetken jälkeen perhoa vietiin ja lujaa. Aloin vääntämään kalan kanssa ja pian alkoi totuus selvitä, siellä oli vielä isompi mitä tällä viikolla olin aikaisemmin jo saanut. noin 45 min ja taistelu oli ohi, hiki valui ja jalat tärisi. Rannassa oli oma ennätys Lohi 120cm ja noin 17 kg , tähän oli enemmän kuin hienoa viikko lopettaa.

Hymyssä suin suuntasin kämpille ja oli kyllä kevyt askel, hyvin kevytJ

Viikon kalat: Lohi, 82cm, Lohi, 107cm, Lohi 120cm , meritaimen 46cm, meritaimen 51cm

4-10.8.2013 ORKLA (Aunan Lodge)

Mieli kirkkaana jälleen suuntasin uuteen paikkaan tällä Norjan kiertueellani. Traileri oli luvannut hyvää ja sitä olin toistolla netistä katsonut talven aikana useita kertoja. Kun saavuin paikalle tuli vastaan opas, joka kertoi veden olevan alhaalla ja kalastuksen olevan hyvin haasteellista. Menin mökkiini ja mietin, että sitä se on kyllä ollut koko kesän! Sunnuntaina suuntasin jokirantaan ja kierrellessäni paikkoja huomasin, että Orkla ainakin tuolta yläosilta oli hyvän näköinen ja ei mikään suuri joki. Oikeastaan melkein heti kun aloitin kalastuksen, sain hienon 44cm jokitaimenen joka otti pinnasta tarjoamani putkiperhon hienolla hypyllä syöksyen hetken alavirtaan sen jälkeen. Sunnuntai ja maanantai meni sillä saadulla kalalla mukavasti ja oikeastaan nautin myös paljon yksin olemista. Ei ollut mihinkään kiire ja sai täysin päättää omat menonsa ja tulonsa. Hienoa on kalastaa toki porukassa mutta jotenkin tuli sellainen olo, että keskittymisen taso nousi vielä entuudestaan hieman.

Tiistai iltana oli kello 21.00 vielä poolien vaihto ja vaikka hieman väsytti niin ajattelin käydä katsomassa millainen tuo kyseinen paikka oli. Taisi olla 2 tai kolmas heitto niskalla kun paine tuntui vavassa ja se alkoi takomaan. Kalastin kelalla mitä yksi kaveri oli korjannut kun mielestäni jarru ei oikein toiminut niin kuin ennen. No, eipä ole sitä hätää enää, vaikka kyseessä oli 68cm, n. 3.2kg lohijalka niin jos oli kelassa jotain karstaa niin hyvä että mutterit ei lentänyt. Kolme kertaa komeasti ilmaan ja oikeastaan aika hienon väännön jälkeen sain ensimmäisen kalani Orklalta ja se tuntui kuin olisin saanut ensimmäisen kalan koskaan.  Tämä hieno tapahtuma antoi toki pontta koko viikkoon. Vielä kun sain onnistumisia pitkin viikkoa alkoi mieleen tulemaan kesän ja kauden onnistunein viikko.

Viikkoon mahtui kesän suurin lohi 96cm ja vielä viimeisenä aamuna kaunis 77cm lohijalka, meni ne siimat kerran kalan kanssa poikki, mutta se on niin pitkä ja kirpeä tarina että kerron sen vaikka lopuksi kauden yhteenvedossa.

Note: paikan omistaja oli Sami Hyypiän entinen huonekaveri Vegard Hemsgard Liverpoolin ajoilta ja tiesi hyvin suomalaisuudesta. Saunan, Koskenkorvan ja perustermistön mitä tavataan sanoa, kun kala karkaa tms…

Viikon saldo: 44cm Jokitaimen, 68cm Lohijalka,  96cm Lohi , 77cm Lohijalka, siimat poikki 10 + kalan kanssa, lohijalka sekä titti karkuutus.

27.7-3.8.2013 GAULA NORJA

Hetken huilin jälkeen, matka jatkui kohti Norjaa. Pari päivää kotona ja taas kassit pakattuna matkaa varten, into piukkana ja valmiina taas heittämään (leipomaan) viikon verran saman porukan kanssa kun viime vuonna. Kalastuksen kerrottiin olevan haasteellista ja olosuhteet myös tukivat tätä viestiä. Virtaama joessa oli 20 kuutiota ja samaan aikaan aurinko paistoi taas kerran naaman punaiseksi välittömästi allekirjoittaneella.  Sen verran tarvitsee sanoa, että sitä kun tällaisen pitkän pätkän kalastaa niin sosiaalinen kommunikointi tapahtuu mieluusti tuttujen kavereiden kanssa, näin myös Gaulalla kalastaessa tapahtuu.  Kalastus toteutetaan 4 hengen ryhmissä ja alue mitä kalastetaan vaihtuu aina 6 tunnin jälkeen. Tämä on erittäin hyvä ja LAADUKAS tapa varmistaa se, että kesän aikana vastaan tulleita heittorinkejä ei tule lainkaan. Koko touhussa on seesteisyys ja rauha ja tätä kautta voin, todeta että ei edes haittaa vaikka sitä kalaa ei tulisikaan. Käy katsomassa Fishmasterin sivuilta ja tutustu aiheeseen, sieltä löytyy kaikki informaatio.

Mennään viime viikon tiistai iltaan pikaisesti takaisin, oltiin heitetty koko päivä ahkerasti sen suurempia tapahtumia. Illan hämärtyessä lähti meidän porukat jo kämpille ja ajattelin vielä hetkeksi jäädä heittämään. Vettä alkoi ripsumaan hieman ja taisin juuri miettiä, että teenkö jotain väärin kun tärpin tärppiä ole tullut.

Siima lähtee suoristumaan alavirtaan ja tuntuu raju nykäisy siimassa. Ennen kuin ehdin ajatusta antamaan siihen että siellä on kala, niin se pamahtaa jo ilmaan hurjalla loikalla. Sydän paukuttaa ja taas kerran tärpin tullessa, näen kaiken hetken valkoisena ja kuin hidastetusta elokuvasta.  Kelalta lähtee siimaa ja kala pysähtyy. Alan kelaamaan hurjasti siimaa sisään sillä kala tulee kohti ja saman tien taas mennään. Kala tulee kahteen kertaan ilmaan. Vielä kun on hämärää niin, en täysin pysty sanomaan minkä kokoinen se oikeastaan on. Hetken vääntämisen jälkeen saan sen taipumaan rannan suuntaan ja uitettua hyvään rantapoteroon. Vasta siinä vaiheessa tajuan, että siinä on hieno jalkakoon lohi jolle pituutta löytyy 74cm.

Nopeasti kamera laukusta ja pari kuvaa, minkä jälkeen koukku varovaisesti irti ja elvyttämään saalista.

Kala paukauttaa vedet naamalle ja jatkaa matkaansa yön pimeyteen. Kiitollisena  ja hymyssä suin lähden sateen yltyessä kävelemään kohti majapaikkaa ja täytyy myöntää, huikeassa fiiliksessäJ

Seuraavana aamuna virtaama joessa alkaa nousemaan ja keskiviikon päättyessä näyttää mittarit 270 kuutiota. Kalastus olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja se antaa tälle” helpolle” lajille vielä lisämausteita.

Onnistun vielä perjantaina saamaan 60cm kalan ylös ja tämä oli täinen hieno kirkas kala myös. Viikon aikana on useita kontakteja kaloihin ja se tuntuu kyllä hyvältä. Vielä kun on varoiteltu, että kalastus on haasteellista niin se varmaan lisää vielä tuota tunnetta. Itse en ole vielä koskaan kohdannut tilannetta, koska kalastus olisi helppoa… En usko, että haluan tuota päivää edes välttämättä nähdäkään.

17-20.7.2013 Islanti Breiddalsa

Heti Tenolta matka jatkui Islantiin! Hieman väsytti jo ja tuntui, että taju oli poissa ennen kuin oltiin perillä joella Islannissa. Paikka sijaitsee noin 600km pohjoiseen Reykjavikistä ja matkalla on paljon eri nähtävyyksiä ja tiet suurin piirtein kunnossa. Mielessä matkalla toki kummitteli sirkus mikä kotimaassa oli päällä jo matkaan lähtiessäni…Taisi hieman haitata kalastusta näinä päivinä myös?

Mielikuva Islannin joista on sellainen, että kalaa on vaikka haavilla ottaisi ja tätä myötä hinnat ovat myös todella korkeita. Maisemat ja puitteet kalastukselle on toki parhaat mihin olen törmännyt, meidän koko 4 hengen porukka kalasteli todella rauhassa ja ainoat elävät olivat lampaat ja linnut mitä Islannissa on todella paljon. Tiukasta yrityksestä huolimatta saalista ei tullut ja se hieman harmittaa, mutta kuten olen aikaisemmin todennut niin pääasia on saada olla kalastamassa jne… Toki menen vielä syyskuussa Islantiin, ja jos silloinkaan en tavoita kalan kalaa niin mielipide saattaa muuttua? Ainut haittapuoli mitä keksin Islannin kalastuksesta on se, että se maksaa suhteessa mihin tahansa muuhun maahan ja kohteeseen verrattuna todella paljon. Ehkä juuri tuo rauha ja kauniit maisemat ovat hintojen suuruuden syynä, kuka tietää mutta katsotaan syyskuussa uudestaan tilannetta? Retken ainoat kalat olivat 2 jokitaimenta (60cm ja 40cm), mitkä Mika Tuomela sai viimeisenä aamuna Sunray Shadow putkiperholla.

Koitan toipua ennen alkavaa Norjan pätkää, oikea olkapää alkaa ilmoittamaan itsestään ja tämä yksinkertaisesti johtuu rasituksesta ja tekniikka virheestä.

TENO 8.7-13.7.2013

Viimeinen viikko tenolla lupaili parempaa kuin edellinen viikko. Ilma oli viilentynyt ja sateiden kanssa joen veden lämpötila oli pudonnut muutaman asteen alaspäin. Väki oli hieman taas vaihtunut ja uusi porukka toi itselle myös lisää intoa, vaikka täytyy myöntää että matkaväsymys hieman alkoi jo punttia painaakin.

Ensimmäisenä paukahti 11v. Lassille hieno titti 55cm ja ensimmäinen lohi ja perhovälineillä ei varmasti parempaan osoitteeseen olisi voinut mennä. Siinä joen rannassa oli myös vanhempi tenonkävijä joka tokaisi: tuo kala kestää koko loppuelämän ja tulee vielä kalliiksi

Koko viikko taittui pitkälti tuulisissa ja sateisissa olosuhteissa. Mutta kun kalaa tulee, niin silloin ei väliä ole millainen on säätila. Viikon mittaan kalansaaliit vaihtelivat titistä jalkaluokkaan ja mikä oli poikkeuksellista, niin kalat jakautuivat niin että melkein joka mies mukana olleista oli hymyssä suin illalla mökeillä.

Kalat ottivat 6 tai 8 koukku koon erilaisiin sarvijaakko variaatioihin ja tästä viikosta jäi itselle myös hyvä mieli 4 titillä, 55cm, 54cm, 57cm ja 59cm. Nämä kalat tulivat jälleen kursseilla sidotulla sarvijaakko mallilla. Teno on iso joki ja jotenkin se hurmaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Itse olisin monen sääntömuutoksen kannalla, mutta enpä taida olla oikea henkilö niitä alkaa erittelemään.. Joten jätetään koko aihe tuonnemmaksi ja keskitytään seuraavaan retkeen josta tulee heti tekstiä kun vaan paikalle ehdin.

TENO 29.6-8.7.2013

Viimeinen päivä viime viikolta käsitellään pikaisen nopeasti. Kirjoitin viimeisen kirjeen ja nopean iltapalan jälkeen palasin joelle,  4 heitto ja murahti taas… 5.1kg tenon jalka oli ja pysyi kiinni. Kala syöksyi heti otin jälkeen rajusti alavirtaan ja haki itseään monttuun mistä oli ilmeisesti lähtenyt juuri ylöspäin jokea nousemaan? Hieno vääntö oli ja pulssi hakkasi jälleen kun kaunis kala rantaan viimein suostui kääntymään. Vielä iltaan yksi karkuutus ja kalastuspäivä oli täydellinen!

Tämä viikko sitten olikin jotain muuta , kun mitä edellinen antoi odottaa. Kalat olivat todella tiukassa ja eipä niitä paljon joessa näkynyt. Soutajat näyttivät siellä täällä välillä väsyttelevän kaloja, mutta omalta osalta viikon ahkera tahkoaminen jätti saldoksi yhden harjuksen sekä 1,5 tuntia ennen viimeisen luvan umpeutumista titti koon kalan tärpin. Hetki sitten satoi rajusti ja ilma on viilentynyt huomattavasti. Toivottavasti tämä aktivoi kalaa liikkumaan, jolloin sen löytäminen on mahdollisesti helpompaa?

Tästä viikosta vielä pakko mainita, että Mikko Jutila sai ensimmäisen perholohensa ja millä muulla kun sarvijaakolla? Kaverin ilme kalan saamisen jälkeen oli kyllä näkemisen arvoinen ja niin se vain on, että kun jaksaa tehdä töitä ja kalansaaminen ei ole se ainut asia maailmassa. Välillä ne kalajumalat palkitsevat sitkeän yrittäjän. Ensi viikko on viimeinen tänä vuonna Tenolla ja vaikka kalaa ei tulisi, on maisemat ja tunnelma joella enemmän kuin hyvä.

24.6.2013-28.6-2013 TENO

Seuraava kohde kartassani oli TENO joki missä olen aina mahdollisuuden tullessa kalastamaan singahtanut.

Veden laskeminen ja lämpeneminen vaikuttivat Tenolla myös, ja hieman jännityksen vallassa aloitin maanantaina illalla kalastamisen joella. Joka paikassa oli väkeä todella paljon ja tuttuja myös näkyi, mutta omaa kalastuskeskittymistä väkimäärä selvästi häiritsi.

Hyvä ystäväni Matti Mansila ( Porin Matti) sekä alkuperäisen HYLKY perhon kehittelijä sai titin ensimmäisenä iltana ja millä muulla kuin juuri alkuperäisellä HYLKY PERHOLLA. Hylky perhon tarina on pitkä ja en ala sitä sen suuremmin tässä avaamaan, toki siihen liittyy aika hurja ja hieman tökerö tarina. Toimikoon nämä sanat siis osana sitä, että oikea perhon kehittäjä on juuri yllä mainittu erittäin hyvä ja kova Lohimies!

Ensimmäisen pummin (tyhjän luvan) heitettyäni Tenolla alkoi kyllä mieleen tulla jo pelko siitä, että kuinka kauan nyt ne viemärit tukossa on. Niin huonosti olin osunut paikoille ajankohdallisesti ja varmaan oli myös huono tuuri osana tämän vuoden tapahtumakulkujen kanssa. Toinen lupa oli menossa ja sidoin päähän Oliviin sarvijaakon , toinen heitto ja PAM.. siimaa vietiin ja vapa väänteli. Hetken olin itse suu auki, että voiko siellä olla kalaJ Kaikki ei mennyt aivan nappiin tuossa hommassa sillä noin 75m syöksyn jälkeen huomasin että pohjasiimassani oli lenkki.. Tämän jälkeen tuli kiire ja juoksemalla alas pääsin kalan kohdalle niin että sain siihen kunnolla painetta. Toisen syöksyn aikana tiesin että mihin asti sen voin päästää, ilman että tuo lenkki sieltä esiin tulee. Kala ylös ja nätti kuin mikä! Matti auttoi nostamisessa ja ihan hyvä tilipäivä hieman yli 6kg kirkas Tenonlohi.  Tämän jälkeen meni melkein tunti , kun sain siimat pelikuntoon täydellisen rullan purkamisen jälkeen. Kerrankin kävi hyvä säkä, se että olisi mennyt siimat poikki tms.. ei olisi tässä tilanteessa valkoisen miehen pää kestänyt.

Seuraavalla luvalla titti ja yhteen karkuutukseen sekä yhteen tärppiin on jäänyt tapahtumat ennen viikon viimeistä lupaa. On ollut tänään niin kuuma päivä, että päätin koittaa ajoittaa kalastukseni tuohon iltaan ja yöhön.. Saapi sitten nähdä onko aikataulumuutos parempi vaiko huonompi? Joka tapauksessa tällä hetkellä Suomen Teno on ollut kalastuksellisesti kaikista tapahtumarikkain ja voin jo nyt sanoa, että on myös ensivuonna kalastuskohteenani. Toki tämän vuoden 3 viikosta on vielä yli 2 viikkoa jäljellä.. vielä ehtii tapahtua tai olla tapahtumatta. Joka tapauksessa kauniit jokimaisemat ja hyvä henki joella väkimäärästä huolimatta pitävät mielen korkealla vaikka väsymys välillä painaakin.

16.6-23.6.2013 LAKSELVA NORJA

Monesti olen kuullut joesta puhuttavan, mutta ensimmäinen kerta kun Norjan Finnmarkkiin matkani osui.

Pitkä ajomatka oli takana ja saavuin viimein Skoganvarren leirintäalueelle, mihin olisin osannut kyllä ilman navigaattoria. Paikka sijaitsee suoraan tien vieressä kun lähtee ajamaan Karigasniemeltä Norjan sisään.

Suuri ihmetyksen aihe oli se, että koko leirintäalue on suomalaisten omistuksessa ja henkilökunta oli erittäin mukavaa sekä myös lisäksi kertoi kysyjälle tietoja mielellään. Pakko sen verran mainostaa ja suositella paikkaa vaikka et Lakselvalla kalastaisi. Lähellä on paljon lampia ja pienempiä jokia mihin tuosta majapaikasta on erittäin inhimilliset ajomatkat.

Vihdoin kun olin joella, niin joka paikassa olin suu auki siitä kuinka kaunis ja esteettinen Lakselva joki on!

Minä olen sitä mieltä, että tuo paikkana on täydellinen kokonsa puolesta lohenperhokalastajalle ja hyvän näköisiä ottipaikkoja on joki pullollaan. Lisäksi pidän itse hyvin tärkeänä ja huomioitavana asiana sitä, että missään en nähnyt roskia tai tyhjiä olut tölkkejä. Kaikki oli hyvin siistiä ja ilmeisesti perhokalastajat kunnioittavat ympäristöään sittenkin, hetken olen ollut tuosta asiasta jo eri mieltä.

6 lupaa Lakselva joella kuluivat nopeasti ja suuri ei ollut saalismäärä viikon aikana kokonaisuudessaan.

Itse en saanut mitään muuta kun 25cm taimenen, ja tuskin koskaan olen ottanut pientä kalaa niin varovasti ylös ja päästänyt pikaisesti takaisin. Ehkä tuo joen kunnioittaminen tarttui myös etelän hampuusiin nopeastiJ En ala jokea analysoimaan sen suuremmin tuolla heittomäärällä, siellä on paljon suomalaisia käynyt ja ovat asiantuntevia ottipaikkojen suhteen. Itse aion joka tapauksessa Lakselvalle palata, niin hieno paikka se oli! Jos voisin joulupukilta jotain toivoa, niin se varmaan liittyisi Lakselva joelta saatavaan kalaan….

Vielä erityismainintana se, että vaikka saalista ei tullut. Niin kalat mitä näin molskahtavan, näyttivät niin isoilta että vielä tätä kirjoittaessani hieman iho nousee kananlihalle. Norja fani minusta ei tullut mutta jos olisi kyseisen joen fanikerho siihen voisin liittyä välittömästi.